Kätkettyjä Sanoja Raamatussa

Raamatun aitous askarruttaa monen mieltä. Niille jotka kysyvät onko Raamattu Jumalan sanaa, antaa vastauksen se löytö jonka nämä tiedemiehet tekivät. He löysivät 32 juutalaisen rabbin nimet ja syntymä- tai kuolinpäivämäärät jotka olivat piilotettuina Raamatun alkuperäiseen hepreankieliseen Ensimmäisen Mooseksen Kirjan tekstiin. Kaikki nuo rabbit elivät ja vaikuttivat 1900-luvulla. Nimet ja päivämäärät he poimivat kirjasta "Encyclopaedia of Great Men in Israel" (Tietosanakirja Israelilaisista Suurmiehistä).

Juutalaisen perimätiedon mukaan Raamatussa on kätkettyjä sanoja. Sanat on kätketty eri tavoin. Eräs tapa on ELS (Equidistant Letter Sequence) eli Samaetäisten Kirjainten Sarja. Tässä menetelmässä luetaan vain esimerkiksi joka seitsemäs kirjain ja niin kätketyt sanat löytyvät. Noin kuusikymmentä vuotta sitten Rabbi Chaim Michael Dov Weissmandl alkoi tutkia Raamattua tällä menetelmällä. Tutkimus tuotti hämmästyttäviä tuloksia joita on julkaistu kirjassa Torat Chemed. Vuonna 1983 matemaatikko, professori Eliyahu Rips alkoi tutkia aihetta. Pääasiassa hän tutki ELS-sanojen kerääntymistä tekstin sopivissa kohdissa. Vuonna 1985 hän ja Doron Witztum huomasivat että ajatuksellisesti toisiinsa yhteydessä olevia sanapareja (kuten vasara ja alasin, katso kuva alla) löytyi läheltä toisiaan Ensimmäisessä Mooseksen Kirjassa. Pian tämän jälkeen he määrittelivät menetelmän näiden toistensa yhteydessä olevien sanaparien merkityksen arvioimiseen. Tietokoneohjelman, joka tähän työhön tarvittiin, teki Yoav Rosenberg.

Myöhemmin samana kesänä he päättivät tutkia suosittujen rabbien nimien ja heidän syntymä- ja kuolinaikojensa läheisyyttä. Tätä varten muodostettiin lista henkilöistä apuna tietokirja "Encyclopaedia of Great Men in Israel". Listalle otettiin vain suosituimmat rabbit, ne joista oli vähintään kolme palstaa tekstiä ja joiden syntymä- ja/tai kuolinpäivä oli annettu. Listan nimistä valmisti kirjallisuustieteen käytäntöjä noudattaen ennen kokeen suorittamista professori Shlomo Havlin, silloinen Bar Ilan Yliopiston Kirjallisuushistorian Osaston päällikkö. Oikeakielisyyssäännöt ja hebrealaisen päiväyksen muodon vahvisti myös kielitieteilijä Yaakov Orbach. Läheisyyden mittaus osoitti että rabbien nimien taipumus löytyä heidän syntymä- tai kuolinpäivämääränsä läheisyydestä on hyvin voimakas. He julkaisivat tekemänsä tutkimuksen ja sen tulokset syksyllä 1986.

Julkaisuun tutustuttuaan professori Diaconis ehdotti että laaditaan uusi lista suosittuja rabbeja tutkittavaksi samalla ohjelmalla. Uudelle listalle he ottivat ne rabbit joista tietokirjassa oli tekstiä puolestatoista kolmeen palstaa ja joiden syntymä- ja/tai kuolinpäivämäärä tunnettiin. Päivämäärät kirjoitettiin täysin samaan muotoon kuin aiemminkin. Tälläkin kertaa listan nimistä valmisti professori Havlin etukäteen, käyttäen samoja tieteen käytäntöjä kuin edellisellä kerralla.

Läheisyyden mittaus suoritettiin samalla ohjelmalla kuin ensimmäisessä kokeessa. Tulos oli hyvin myönteinen. Näistä kahdesta kokeesta he laativat uuden raportin joka julkaistiin talvella 1988.

Matemaatikko, professori Robert J. Aumann toimitti tämän raportin lyhennetyn version PNAS:ssä julkaistavaksi. Julkaiseminen johti neuvotteluihin. Näissä neuvotteluissa professori Diaconis ehdotti kirjeessä 3. elokuuta 1988 että vielä suoritettaisiin uusi koe johon sisältyisi suuri määrä satunnaista vaihtelua. Lopulta professori Aumann esitti kirjeessä 7. syyskuuta 1990 testin yksityiskohdat, tarvittavan vaihteluiden määrän ja vaaditun merkityksellisyystason. Professori Diaconis hyväksyi kirjeen kaksi päivää myöhemmin. Professori Aumann toimitti kopion hyväksytystä kirjeestä työryhmälle Witztum-Rips-Rosenberg joka ei ollut osallistunut neuvotteluihin. Hänen suosituksestaan uusi tutkimusraportti kirjoitettiin jopa ennen itse kokeen suorittamista. Tässä versiossa kuvailtiin uusi testi jättäen pois tulokset joita ei vielä edes ollut. Alustava raportti lähetettiin professori Diaconisille ja useille muille hyvin tunnetuille tilastotieteilijöille. He hyväksyivät testin sellaisena kuin se raportissa esitettiin ja määrittelivät, kukin erikseen, tarvittavan tason tulosten merkityksellisyydelle.

Koe suoritettiin talvella 1991. Tulokset olivat hyvin merkittäviä: p = 0.000016, selkeästi ehdotettujen raja-arvojen alapuolella. Tulokset sisällytettiin raporttiin joka lopulta julkaistiin 1994 arvostetussa tiedelehdessä Statistical Science, Vol. 9 No. 3, sivuilla 429-438. Tutkimuksen tekijöiden loppupäätelmä on että näiden nimien ja päivämäärien löytyminen toistensa läheltä ei ole sattumaa.

Matemaattisen tilastotieteen instituutin ("Institute of Mathematical Statistics") hyvin arvovaltainen ja arvostettu lehti "Statistical Science" julkaisi siis tutkimuksen elokuun numerossa 1994. Lehden päätoimittaja tri Robert Kass virkaveljineen joutui hämmennyksen valtaan. Tutkimuksesta ei löytynyt pienintäkään virhettä. Tri Kass lähetti tutkimuksen muille riippumattomille tutkjoille jotka tyrmistyivät: "Kuinka tämä voi olla mahdollista?"

Arvostetun "Bible Review" - lehden päätoimittaja Hershel Shanks kirjoitti lehdessään 10/1995: "Mahdollisuus että tämä olisi tapahtunut sattumalta on matemaattisesti yksi 50 000 000 000 000 000:sta." Samoin kirjoitti David Briggs "The News Tribune" - lehdessä 28.10.1995: "Mahdollisuus että sanat ilmenisivät näin sattumalta, on yksi 50 kvadriljoonasta. Tähän mennessä tutkimus on julkaistu kahdessa tieteellisessä lehdessä eikä pätevää selitystä ole löydetty."

Kuvassa alla ovat sanat "vasara" pystysuoraan alhaalta ylös ja "alasin" vaakasuoraan vasemmalta oikealle. Kuten huomataan sanat ovat lähekkäin ja niillä on ajatuksellinen yhteys keskenään. He siis löysivät 1900-luvulla eläneiden 32 rabbin nimet ja syntymä- tai kuolinpäivämäärät tällä tavalla toistensa läheltä. Samat nimet ja ajat löytyivät vaikka Raamatun tekstin sanat sekoitettiin, mutta ne eivät enää olleet toistensa lähellä. Samoin nimet ja ajat löytyivät muistakin testiaineistoista kutan Tolstoin suurromaanin "Sota ja Rauha" hebreannoksesta, mutta ei toistensa läheisyydestä. Se että Raamatussa nimet ja ajat löytyivät toistensa läheltä on hyvin merkittävää ja kuten tutkijat sen sanoivar: "Tämä ei ole sattumaa."